POSTI EI KULJE, VAIKKA KUSTI POLKEE

Kiinnostuin eräästä suuren nettikaupan yleishyödyllisestä tuotteesta, joka nettikaupan mainoksen mukaan toimitetaan suoraan kotiin, koska sen lähetyskuori mahtuu sisään kaikista Euroopan postiluukuista.

          

Ja postikulutkin sisältyisivät hintaan, jonka 87 € maksaisin tuotteen saavuttua. Vastaava tuotetta en edes saisi Suomen markkinoilta, joten päätin ostaa sen tuosta kansainvälisestä nettikaupasta, jota olin ennenkin käyttänyt. Tein netissä tilauksen to 1.12 ja pe 2.12 sain heiltä vahvistuksen, että paketti on annettu Hollannissa postin kuljetukseen. Aikaisempaan kokemukseeni nojaten, tuotteen olisi kuulunut kolahtaa postiluukustani viimeistään ke 7.12, mutta mitään ei tapahtunut.

Julkisuuteen alkoikin tipahdella tietoja, että jostain junasta oli löytynyt valtava määrä kirjeitä, joista osa oli avattu. Sain myös lukea mediasta, että poliisi tutkii rahaa ja muuta arvo-omaisuutta sisältäneiden postilähetysten katoamista Savonlinnassa. Näitä katoamisia oli tapahtunut peräti useita parin viime vuoden aikana.

Tällaisia uutisia märehtiessäni, odottelin kieli pitkällä pakettiani, joka ei tietenkään saapunut. Niinpä kiittelin itseäni siitä, etten ollut maksanut ostostani, sillä se oli varmaan kadonnut jonnekin.

Sitten aivan yllättäen, kun tilauksesta oli kulunut 1½ viikkoa, postiluukustani putosi lappunen. Lähetykseni olisi noudettavissa läheiseltä R-kioskilta. Kusti oli siis polkenut pudottamaan luukustani lapun, että minun sopii käydä itse noutamassa pakettini heidän toimipisteestään, vaikka olin tilannut kotiinkuljetuksen tuotteelle, joka mahtuisi sisään postiluukustani ihan yhtä hyvin kuin tuo lappunen.

Olisin juossut Kustin kiinni, mutta vikkelä kun on, tyyppi oli kadonnut. Niinpä lähdin Ärrälle. Siitä lähtien, kun Posti lopetti omat toimipisteensä (johtajat käärivät tällä tempulla itselleen mahtavat kannustuspalkkiot), on Ärrällä käynnistä muodostunut tuskien taival. Krapulaiset, haisevat ukot ja akat ryystävät pienessä tilassa sumppia ja syövät nakkisämpylöitä ja kassajono ulottuu ovelle asti, kun hoonosti suomea puhuva Tatjana sohlaa hermostuneiden asiakkaiden henkilöpapereiden kanssa ja hyppää hakemassa takahuoneesta suksia sekä muuta metritavaraa.

Kun vuoroni lopulta koitti, sain käteeni A4:n kokoisen kirjekuoren. Hampaita kiristellen palasin kotiini ja työnsin kirjekuoren postiluukkuuni ja otin siitä kännykällä kuvan (ohessa). Työnsin kuoren sisään luukusta, avasin oven ja huusin itselleni: ”Posti tuli!”

Eli mitähän tuo kansainvälinen nettifirma tuumaa siitä, kun lähetän heille tuon kuvan? Kiitän hyvästä tuotteesta ja kerron, että sen toimitus kesti ikuisuuden, ja ettei heidän mainostamansa kotiinkuljetus ja postiluukusta pudottaminen toimikaan Suomessa, vaikka maksavatkin siitä maltaita meidän Postillemme.

-TL