INTEGRAATIOHUIJAUS

Saksan ja Itävallan moskeijoissa imaamit kieltävät muslimeilta integroitumisen. He siis saarnaavat, etteivät muslimit saa ”opetella” eurooppalaisille tavoille eli omaksua länsimaisia arvoja, joilla on kristilliset juuret, kuten esimerkiksi sukupuolten välinen yhdenvertaisuusperiaate.

          

Mutta julkisuudessa, ja moskeijoiden ulkopuolella, muslimijohtajat kyllä puhuvat jatkuvasti integraation puolesta, vaikka moskeijoiden sisällä saarnataan päinvastaista, eli kielletään länsimaisten arvojen ja tapojen omaksuminen. Aivan hetki sitten Itävallan ulkoministeriö julkisti tutkimuksen nimeltään ”moskeijoiden rooli integraatioprosessissa”. Hankkeen tutkijat vierailivat Wienin 16 moskeijassa ja jututtivat aiheesta näiden imaameja, varsin laihoin tuloksin. Tulokseksi jäi, että ainoastaan kahdessa moskeijassa tuetaan edes jonkinlaista itävaltalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista.

Toisella näistä moskeijoista, eli bosnialaisten siirtolaisten moskeijalla on esimerkiksi jalkapalloseura. Mutta siitä, kuinka nahistelu itävaltalaisten kanssa futiskentällä auttaa sopeutumisessa yhteiskuntaan, siitä ei tutkimuksesta puhuttu mitään. Kävi myös ilmi, että ainoastaan kolmessa moskeijassa oli naisille varattu oma alue, koska islamin mukaan moskeijan muihin osiin naisilta on pääsy kielletty. Ja vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Wienin moskeijat ovat etnisesti leimautuneita. Eli kaupungissa on omat moskeijat turkkilaisille, albanialaisilla, bosnialaisille, arabeille, pakistanilaisille sekä joillekin muille muunmaalaisille muslimeille, ja niissä myös kaikki saarnat pidetään kyseisellä kielellä. Ja vain harvoissa tapauksissa osa saarnatekstistä käännettiin myös saksaksi.

Tutkimus siis paljasti, että moskeijat ovat itseasiassa kansallisia ja kielellisiä pyhättöjä, jotka itseasiassa estävät varsin tehokkaasti kaikenlaisen integroitumisen eli ympäröivään yhteiskuntaan sopeutumisen. Eräs moskeijoista, jota ylläpitää turkkilainen Milli Görüs -liike, oli jopa varsin radikaali tässä eristäytymisessään. Moskeijan imaami nimittäin kokee, että he, siis muslimit, ovat islamin vihollisten ympäröimiä, sillä nämä yrittävät estää muslimien maailmanvalloitusta, vaikka siitä on Koraanissa säädetty.

Moskeijoiden kaikissa seremonioissa, joita tutkijat pääsivät seuraamaan, saarnattiin myös, että maailmassa on menossa salaliitto muslimeita vastaan. Tutkimuksen laihaksi lopputulokseksi saatiinkin vain yksi yhteinen tekijä, eli se, että moskeijoissa ei tueta ”seurakuntalaisten” sopeutumista itävaltalaiseen yhteiskuntaan.

Kävi myös ilmi, että kolmasosa Wienin kuudestatoista moskeijasta pyrkii aktiivisesti haittaamaan muslimien integroitumista ja puolet saarnaa kaksinapaisesta maailmasta, jonka toisella puoliskolla ovat muslimit ja toisella kaikki muut. Kuudessa moskeijassa puolestaan mustamaalattiin jatkuvasti ja täysin peittelemättömästi ympäröivää länsimaista yhteiskuntaa. Eli siis tällaista kyytä me eurooppalaiset elätämme povellamme.

Ja aivan samanlaisia huomioita teki saksalainen toimittaja Constantin Schreiber, joka osaa sujuvasti arabiaa, kun hän osallistui lähes vuoden ajan saksalaisten moskeijoiden perjantaisiin rukoustilaisuuksiin ja kirjoitti aiheesta bestseller kirjan: Inside Islam: What Is Being Preaches in Germany Mosques – eli suomeksi: mitä saksalaisissa moskeijoissa saarnataan?

Yhteenvetona hän toteaakin, että pakolaisina Saksaan saapuneet muslimit kokevat olevansa kuin karkotetut, joilta yritetään riistää heidän kaikki omat arvot, ja tilalle tuputetaan jotain uutta, mikä heidän mielestään vastaa kidutusta. Schreiber tiivistääkin kirjassaan, että tänne kristittyjen joukkoon ”harhautuneet” muslimit kokevat eksyneensä synkkään metsään, missä heidän kimppuunsa hyökkää minä hetkenä hyvänsä hirvittävä villieläin, joka pistää heidät poskeensa.

Tällaista taustaa vasten tuntuukin lähes vähäjärkiseltä, tai ainakin täysin sivistymättömältä, että korkeat Helsingin kaupungin viranomaiset ovat aivan tosissaan sallimassa suurmoskeijan pystyttämistä Sörnäisten rantaan näille tänne eksyneille, jotka eivät tule edes keskenään toimeen, saatikka pärjää siinä tilanteessa, kun lähimetsien pedot viimein hyökkäävät noiden laittomasti maahamme tunkeutuneiden muukalaisten kimppuun.

-TL