SAKSAN RIKOSVYÖRY

Suomen poliisia on ohjeistettu, että kun jossain tapahtuu rikos, ja tekijä on tiedossa, hänen pakolaistaustaansa ei saa missään olosuhteissa paljastaa. Siksi esimerkiksi, kun yleisöltä halutaan apua tekijän kiinnisaamisessa, tuntomerkeistä kerrotaan, että epäillyllä oli yllään housut ja paita, ei muuta. Mutta jos kyseessä on satavarmasti kantasuomalainen, tuntomerkeiksi ilmoitetaan, että kyseessä on ihan härmäläisen näköinen juntti.

Eli aina, jos tekijän suomalaisuudesta ei sanota mitään, voimme olla varmoja, että epäilty on joku Suomeen laittomasti saapunut ulkomaalaistaustainen henkilö. Ja hehän ovat enimmäkseen joko ihan arabin tai afrikkalaisen näköisiä. Niinpä tätä taustaa vasten poliisin ei tarvitsekaan mainita mitään tuntomerkkejä, sillä silloin tiedämme satavarmasti, että takaa-ajettu roisto on joko lähi-itäläinen tai afroaasialainen. Mutta Saksassa tämän ongelman kanssa alkaa olla niin tiukat paikat, että siellä jopa valtamedia julistaa, että ei-saksalaiset ovat rikostilastoissa aivan liian yliedustettuja. Aikaisemmin tällainen tiedottaminen olisi julistettu vihapuheeksi ja yllyttämiseksi kansanryhmää vastaan, vaikka kyseessä on tosiasioista kertominen.

Rikostilastojen mukaan nimittäin siirtolaistaustaiset tekevät 43 % Saksan kaikista murhista ja tapoista, vaikka heitä on väestöstä vain 11,5%. Tilastojen mukaan he kuitenkin tekevät huomattavasti enemmän rikoksia kuin saksalaiset. Vuonna 2018 ei-saksalaisten osuus väkivaltarikoksista oli 38,6 % eli tekoihin syyllistyi noin 68 000 henkilöä. Murhissa ja tapoissa suhdeluku oli vieläkin suurempi, eli 43 %.

Maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat myös erittäin vahvasti edustettuina lievemmissä rikoksissa, kuten varkauksissa, huumekaupassa ja sosiaalietuuksien huijauksessa. Taskuvarkaista 71,3 % ja sosiaalietuuksien huijauksissa 45 % ja huumeisiin liittyvissä rikoksissa 43,6 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heitä on vain noin 11 % Saksan väestöstä.

Saksassa on nyt huomattu, että valtamedian ja viranomaisten vähättely on saanut maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden räjähdysmäiseen nousuun, jollaista Saksassa ei ole aikaisemmin koettu. On nimittäin syytä muistaa, että varsinkin entiseen Länsi-Saksaan muutti toisen maailmansodan, eli vuoden 1945 jälkeen paljon vierastyöläisiä mm. Välimeren maista, eikä heidän kanssaan tätä vastaava ongelmaa havaittu lainkaan.

Niinpä Saksassa ollaankin sitä mieltä, että valtamedian ja viranomaisten viime vuosien huijaus siitä, kuinka rikollisuus muka jakautuu tasaisesti kantaväestön sekä pakolaisten kesken, on vain pahentanut ongelmaa ja tuolla viranomaisten hyväksymällä petoksella on ollut kohtalokkaat seuraukset. Nimittäin tosiasioita piilottelemalla ja kriminalisoimalla niiden ääneen lausuminen, laatimalla mm. vihapuhelakeja, poliitikot ovat kaivaneet kansan ja itsensä väliin kuilun, jonne ennen pitkää itse lankeavat, eivätkä sieltä sitten enää nousekaan.

(Totuus "ulkomaalaisista rikollisista". Kiistely turvapaikanhakijoista luo vaikutelman, että Saksasta on tullut pakolaisten vuoksi turvattomampi. Pitääkö se paikkansa? Katsotaanpa rikostilastoja.) Eli ohessa Saksan tilastokeskuksen virallisia lukuja vuodelta 2014 (ennen Merkelin sallimaa pakolaisvyöryä) ja vuodelta 2018 ulkomaalaistaustaisten suorittamista rikoksista.

MURHIA JA TAPPOJA

2014:        122

2018:        430

RAISKAUKSIA JA AHDISTELUJA

2014:        848

2018         6 046

VÄKIVALTARIKOKSIA

2014:        18 512

2018:        73 177